Pyhien viettoa

Viimeiset pennut lähtivät perjantaina ennen joulua. Siinä vaiheessa kasvistäti sai viimein aloitettua jouluvalmistelut ja huokaista hetken, nuo 9 viikkoiset kolmistaan olivat hetkittäin jo aika työllistäviä. :D Niinpä unohdin joulutervehdyksenkin, menkööt näin myöhässä sitten se. 

Vaani kasvaa kohisten ja ollaan päästy senkin kanssa tekemään jo vaikka mitä kun yleinen häslinki on rauhoittunut. Se osaa hienosti kulkea jo porukassa hihnassa, tosin sen hihnalenkkipätkät on pituudeltaan muutama sata metriä, siirtymätaipaleita metsään. Metsässä on kuljettu aikuisten kanssa päivittäin, Vaani mukana. Aika hyvin se osaa jo pyytää uloskin hädän iskiessä kunhan joku vaan on sopivasti siinä tyrkyllä päästämässä sen ulos. :) 

Tammikuussa alkavalle pentukurssillekin ollaan jo ilmottauduttu, vaikka eka kerta jääkin siitä meiltä väliin kun ei ole aloitusaikaan ehtinyt vielä rokotusikä tulla täyteen. Mutta ei se mitään, pääasia että päästään touhuilemaan muussakin ympäristössä ja häiriössä. Vaani vaikuttaa kovin fiksulta pennulta, se on rohkea ja itsevarma olematta kuitenkaan mikään älytön säheltäjä, tilaustyttö siis. :) Se on tutustunut vieraisiin ihmisiin ja muutamiin vieraisiin koiriinkin oikein mallikkaasti, saisi isotkin ottaa mallia sen asenteesta. :) 

Alimmissa kuvissa vielä Hiisi ja Hellu kuvattuna perjantaina 9 viikon ikäisinä ennen lähtöään. Molemmilla kuuluu menevän hienosti omissa kodeissaan. Ihanaa elämää mussukat! Huomenna loppuukin sitten tämä hiljaisuus täällä kotonakin, kun Elo tulee viikoksi hoitoon. Ihana nähdä sitäkin pikkumiestä taas, vaikka varmasti vauhtia tulee taas olemaan.

8 viikkoa

Elo ja Touko matkalla uusiin tuuliin 

Aika näiden kanssa menee kyllä kuin siivillä. Yksi lensi pesästä jo viikko sitten, loput kaksi on meidän ilona vielä jonkun päivän ja matkaavat omiin koteihinsa joululomien alla. Pennut kasvaa silmissä ja ovat aivan hurmaavan reippaita lapsosia. Kelejä on heitellyt vesisateista kunnon pakkasiin ja myrskyihin, mutta mahtavien turkkiensa ansiosta ollaan voitu ulkoilla ihan täysipainoisesti koko ajan. Perusjuttuja ollaan opeteltu, valjaissa osataan kulkea, odottaa sievästi ruokaa yms. Tätikoira leikkii riemuissaan riiviöiden kanssa ja mammakin osallistuu aika ajoin vaikka yrittääkin olla tosi cool. Se käy imettämässä pentuja edelleen öisin unimaitoa ja riehaantuu välillä oikein kunnon leikkeihin muksujen kanssa. Ensi viikolla on meilläkin paluu vain oman lauman kesken elämiseen, mutta onneksi Vaani jää sulostuttamaan meidän arkea ja pitämään meidät liikkeessä. :) 

Elo 7vk

Vaani 7vk

Vaani

Hiisi 7vk

Hiisi

Hellu 7vk

Hellu

Kuusiviikkoiset vesselit

Viime perjantaina käytiin pentutarkissa, pennut olivat oikein reippaita ja leikkisiä tarkastuksessa eikä ketään jännittänyt matkustaminen tai outo paikka.Tätejä olisi voinut pussailla vaikka kuinka ja jäädä lääkäriin leikkimään. Kenestäkään ei vikaa löytynyt ja rekisteröintikin saatiin valmiiksi sirutuksen myötä jo perjantaina, on tämä nettiaika nopeaa. Niinpä myttiäisetkin löytyy jo koiranetistä. :) 

Kotona ollaan ulkoiltu ja leikitty, siinäpä se aika onkin kulunut kuin siivillä. Maailmaa on laajennettu ja kelitkin on suosineet joten ulkona ollaan voitu olla jo pitempiäkin aikoja. Ja tietysti kuvia on otettu. 

Elo ja Vaani

Vaani

Elo

Hellu

Hiisi

Viisi viikkoa elämäniloa

Kaikenlaista uutta on mahtunut pentusten elämään, maailmaa on laajennettu kovasti ja ulkoillaan kelien salliessa jo täyttä päätä. Nopeasti ne kasvaa, pienistä palleroista on alkanut muotoutua pieniä koiria. :) Oikein reippaita ja toimeliaita pentuja on koko porukka, toki jokaisen omat persoonallisuudet on ihan selkeästi jo näkyvillä. Tällä viikolla on vielä ohjelmassa pentutarkastus, joten lisää uusia aluevaltauksia on tiedossa kun lähdetään isolle kirkolle. :) 

Varjelum Valier Vairë 5vk

Varjelum Varda Elentári 5vk

Varjelum Vidin Vidar 5vk

Varjelum Varjagin Vegvisir 5vk

Nimiäisjuhlia

Aika menee kyllä niin vauhdilla. Piti jo viikko sitten kirjoittaa tänne että nimet on annettu kolmiviikkoisille mutta tänäänhän ne tuli jo neljä viikkoa. No, nimet on kuitenkin annettu. On myös opeteltu syömään kiinteää evästä, se sujuu hyvin ja hartaan tunnelman vallitessa. Vakava hetki aina se ruokajuttu. :D On viihdytetty tätikoiraa ja laajennettu reviiriä koko huusholliin. Ja opittu karkaamaan pentuportin takaa. Siinäpä ne tärkeimmät. Ihanaa pentuarkea, kyllä tämä täti niin nauttii. :) Seuraavaksi lähdetään sitten valloittamaan ulkomaailma, kunhan kelit vähänkään suosisivat.

Ajan alussa maan päälle laskeutuivat suuret Ainurit, jotka omaksuivat Ardan hallitsemisen ja vartioinnin tehtävät. Heitä kutsuttiin nimellä Valar, joka tarkoittaa mahtavia, niitä joilla on voima. Naispuolisia Valoja kutsutiin nimellä Valier. Jokaisella heistä oli tehtävänsä maailman synnyssä. Vairë oli kutoja. Hän ei kutonut lankaa, vaan tarinoita. Hän kutoi Ajan Kangasta ja hänen tarinaverkkonsa peittävät Mandosin salien seiniä.

Entinen T1, eli VarjelumValier Vairë, alias Hellu. Hellusta tulee savolainen.

Valiereista ylhäisin oli Varda. Maailma johon haltioiden piti syntyä, oli vain himmeiden valojen valaisema. Varda otti kastetta hopeaisesta puusta ja loi siitä taivaankanteen lisää tähtiä, suurempia ja kirkkaampia. Sillä hetkellä kun tähdet syttyivät, heräsivät haltiat ja lähtivät kulkemaan tähtien valossa. Vardalla on lisänimi Elentári joka tatkoittaa tähtikuningatarta. Varda loi maailmaan ja sydämiin valon.

Entinen T2, Varjelum Varda Elentári, alias Vaani. Vaani jää kotiin.

Ragnarökin eli Viikinkien maailmanlopun taistelun koittaessa Odin, jumalten kuningas ja sodan jumala, sai surmansa Fenrir-suden suuhun. Odinin poika, puolijättiläinen Vidar tästä suivaantuu ja päättää Fenririn päivät paljain käsin. Vidar on jumalista toiseksi vahvin ja niitä harvoja, jotka ragnarökista selvisivät hengissä. Vidarin sali Asgårdissa on nimeltään Vidi.

 

Entinen P1, Varjelum Vidin Vidar, alias Hiisi. Hiisi muuttaa korkealle Lappiin.

Muinoin asusteli skandinaviassa vesireittejä pitkin kulkeva viikinkiheimo, jotka kantoivat nimeä Varjagit. Viikingeillä oli käytössään riimukompassi, Vegvisir, jonka käyttäjä löysi aina perille läpi myrskyn merellä ja läpi huonon sään maalla, vaikkei olisi alun alkaen edes tiennyt mihin on menossa. 

Entinen P2, Varjelum Varjagin Vegvisir, alias Elo. Elosta tulee oululainen.

Pennut jo kaksi viikkoa

Aika menee niin vauhdilla, myttiäiset ovat jo kaksi viikkoa vanhoja. Silmät on auki ja kävelykin sujuu jo mukavasti, kohta täytyy alkaa laajentaa tiluksia. Laatikon reunalla onkin vietetty melkoisen monet tunnit tässä alkumatkan varrella. Kaikilla on edelleenkin kaikki hyvin, Vinja-mamma alkaa pikkuhiljaa malttaa lähteä pihan nurkalta pitemmällekin ulkoilemaan, Veela on saanut jo muksuja vähän pestä ja hoitaa. Tässä kohden pennut kehittyvät niin nopeasti että tuntuu kuin jokainen kerta kun niitä katsoo, ne osaa jotain uutta. 

Tyttö 1, 2 vk, 1296g

Tyttö 2, 2vk, 1345g

Poika 1, 2vk, 1404g

Poika 2, 2vk, 1402g

Ensimmäinen viikko

Pennuilla ikää nyt kokonainen viikko! Pienistä mönkijäisistä on tullut jo isompia mönkijäisiä, vauhdilla ne kasvaa. Kaikki on jo tuplanneet syntymäpainonsa, pojat painaa jo yli kilon ja tytötkin 950g:n hujakoilla. Veela-tätikin on saanut jo ihastella pentusia laatikon laidalla ja on yhtä haltioissaan kuin kasvistätikin. Vinja huolehtii muksuista hyvin, ne ovat aina puhtaita ja kiillotettuja ja maitoa piisaa. Eli hyvin leppoisaa eloa laatikon laidalla, ei tarvitse kuin ihastella ja silitellä. 

Tyttö 1

Tyttö 2

Poika 1

Poika 2

Pentusten tuhinaa

Lauantaina 19.10 he sitten saapuivat. Lämmöt laskivat perjantaina, joku tovi vierähti avautumisessa ja sitten Vinja otti vielä hyvät unoset ennen varsinaista projektia. Ensimmäinen pentu näki päivänvalon melko tarkkaan puolilta päivin lauantaina. Ja sieltä se heti kärkeen tuli, se kauan ja hartaasti odotettu narttupentu. <3 Sen jälkeen toinen tyttö, uros ja tauon jälkeen isoin urospentu. Eli neljä niitä kaikkiaan suureen mahaan kätkeytyi, mutta pennut on isoja sekä nestettä oli paljon. 

Maitoa piisaa taas Vinjamaiseen tapaan vähintäänkin riittävästi ja pennut on tomeria syömään. Se kyllä sitten vaakalla näkyy, painot nousee ja pennut kasvaa silmissä. Nyt kahden päivän iässä painot on 500-600g välissä. Siinäpä ne nyt tuhisee, kaikilla on kaikki hyvin ja Vinja nauttii lapsosistaan täysin siemauksin, se on oikea malliäiti kyllä. Vietellään nyt rauhallista pentuarkea hetki, ei mene kauaa kun on vauhtia mökissä. :) 

Viimeinen viikko käynnissä

Niin sitä vaan aika on kulunut siihen malliin että viimeinen tiineysviikko on jo menossa. Vinja alkaa olla kohtalaisen muhkea, mutta pirteä itsensä silti vaikka nyt maha selvästikin jossain kohtaa on jo tiellä ja muutoinkin mamma on jo ymmärtänyt että vauhtia täytynee hidastaa. Iloisesti se kuljeksii vielä ulkona ja haluaa aina mukaan, vaikka pääasiassa lyllertääkin vain kävelyvauhtia ja ihastelee syksyisiä maisemia. Onhan sitä siinäkin tärkeää puuhaa. Kuviakin tietysti taas maanantaina viikon täyttyessä otettiin, laitan tähän kärkeen uusimmat ja loppuun edellisen viikon kuvan vertailuksi.

vrk 56

vrk 56

Kaikki on valmiina, enää odotellaan h-hetkeä. Pentunurkkaus on sisustettu, lämpöjä jo mittaillaan ja kaikki tarpeellinen on käden ulottuvilla. Hyvää kannattaa odottaa, toivotaan että kaikki menisi hyvin vielä tästä eteenpäinkin!

Tässä vielä edellisen viikon kuva:

vrk 49

Viimeinen kolmannes käyntiin

Tiineys etenee ja mahaakin löytyy jo selvästi. Nyt ollaan menossa vuorokausilla 42 eli viimeinen kolmannes lähti nyt käyntiin. Vinja on oikein iloinen, reipas ja pirteä oma itsensä, niinkuin oli viimeksikin läpi tiineyden. Matolääkkeet syötiin, mahaa mitattiin (tällä hetkellä +10cm) sekä tietysti kuvattiin. Kolmen viikon päästä meillä voi olla jo pentuja, jännittävää. Viikonlopun aikana haettiin vinyylimattoa pentujen tilan lattian suojaksi jo odottamaan ja tarvikkeet pentulaatikkoon, sekin pitää alkaa tekemään valmiiksi asti jo lähiaikoina.