Loppukesä hurahtikin ohi ihan silmissä ja huomaamatta. Sienikauden alkaessa elokuussa Vaani oppi ihan itsekseen uuden harrastuksen ja alkoi sienikoiraksi. Se on ihan haka bongailemaan herkkutatteja, juuri niitä parhaita, tuoreita juuri nousemassa olevia jotka ei vielä kasvuston seasta näy niin hyvin ihmissilmään. Se haisteli kiinnostuneena alkuun minun kädessä keräämiäni sieniä, palkkasin siitä ja niinpä se alkoi hyvin nopeasti löytää niitä itse ja ilmaista. Sen jälkeen meidän sienestys lähtikin ihan hallinnasta, monta kymmentä kiloa niitä on kerätty ja kuivattu. Metsätunteja on siis tullut. Loppukesästä tuli matsutaket ja Vaani oppi myös ne nopeasti. Joten oikeastaan me ollaan oltu koko elokuu sienestämässä. Elokuun alussa oli Vaanin näyttelyuran avaus, se kävi Iin ryhmänäyttelyssä hakemassa EH:n hyvällä arvostelulla, palkinto johtui lähinnä nuoresta iästä (oli juuri 9kk) ja keskeneräisyydestä. Vaani käyttäytyi hyvin ja oli oikein iloista näyttelyseuraa.
Näyttelykausi oli lyhyt ja ytimekäs, se loppui sitten syyskuun alussa Seinäjoella, eli käsitti kaikkiaan kaksi näyttelyä. :D Tässä toisessa oli mukana myös Veela. Vinja on ihan karvaton tällä hetkellä joten se joutui jäämään kotimieheksi. Seinäjoella Vaani oli upeasti PN2 saaden ensimmäisen sertinsä. Paras narttu oli tuo meidän seuramuori Veela joka korkkasi reissulla veteraanikehät. Se oli VSP ja ROP-VET, mutta räjäytti potin päivän päätteeksi isossa kehässä ja oli BIS-VETeraani. <3 Seuraavaksi katsellaan näytelmähommia sitten ensi kesälle.
Pian alkaakin syksyn kurssit, Vaanille on ohjelmassa häiriökurssia ja muitakin suunnitelmia on, lisäksi jatketaan jälkihommia joita jo vähän aloiteltiin ennen sienibuumia. Vaani jäljesti verijälkeä jo mukavasti ja vanhat muorithan tietysti oli revetä liitoksistaan kun jälkivaljaat kaivettiin naftaliinista. Sitä jatketaan nyt ehdottomasti kun kelit on viimein otolliset niihin touhuihin.
