Viisi viikkoa elämäniloa

Kaikenlaista uutta on mahtunut pentusten elämään, maailmaa on laajennettu kovasti ja ulkoillaan kelien salliessa jo täyttä päätä. Nopeasti ne kasvaa, pienistä palleroista on alkanut muotoutua pieniä koiria. :) Oikein reippaita ja toimeliaita pentuja on koko porukka, toki jokaisen omat persoonallisuudet on ihan selkeästi jo näkyvillä. Tällä viikolla on vielä ohjelmassa pentutarkastus, joten lisää uusia aluevaltauksia on tiedossa kun lähdetään isolle kirkolle. :) 

Varjelum Valier Vairë 5vk

Varjelum Varda Elentári 5vk

Varjelum Vidin Vidar 5vk

Varjelum Varjagin Vegvisir 5vk

Nimiäisjuhlia

Aika menee kyllä niin vauhdilla. Piti jo viikko sitten kirjoittaa tänne että nimet on annettu kolmiviikkoisille mutta tänäänhän ne tuli jo neljä viikkoa. No, nimet on kuitenkin annettu. On myös opeteltu syömään kiinteää evästä, se sujuu hyvin ja hartaan tunnelman vallitessa. Vakava hetki aina se ruokajuttu. :D On viihdytetty tätikoiraa ja laajennettu reviiriä koko huusholliin. Ja opittu karkaamaan pentuportin takaa. Siinäpä ne tärkeimmät. Ihanaa pentuarkea, kyllä tämä täti niin nauttii. :) Seuraavaksi lähdetään sitten valloittamaan ulkomaailma, kunhan kelit vähänkään suosisivat.

Ajan alussa maan päälle laskeutuivat suuret Ainurit, jotka omaksuivat Ardan hallitsemisen ja vartioinnin tehtävät. Heitä kutsuttiin nimellä Valar, joka tarkoittaa mahtavia, niitä joilla on voima. Naispuolisia Valoja kutsutiin nimellä Valier. Jokaisella heistä oli tehtävänsä maailman synnyssä. Vairë oli kutoja. Hän ei kutonut lankaa, vaan tarinoita. Hän kutoi Ajan Kangasta ja hänen tarinaverkkonsa peittävät Mandosin salien seiniä.

Entinen T1, eli VarjelumValier Vairë, alias Hellu. Hellusta tulee savolainen.

Valiereista ylhäisin oli Varda. Maailma johon haltioiden piti syntyä, oli vain himmeiden valojen valaisema. Varda otti kastetta hopeaisesta puusta ja loi siitä taivaankanteen lisää tähtiä, suurempia ja kirkkaampia. Sillä hetkellä kun tähdet syttyivät, heräsivät haltiat ja lähtivät kulkemaan tähtien valossa. Vardalla on lisänimi Elentári joka tatkoittaa tähtikuningatarta. Varda loi maailmaan ja sydämiin valon.

Entinen T2, Varjelum Varda Elentári, alias Vaani. Vaani jää kotiin.

Ragnarökin eli Viikinkien maailmanlopun taistelun koittaessa Odin, jumalten kuningas ja sodan jumala, sai surmansa Fenrir-suden suuhun. Odinin poika, puolijättiläinen Vidar tästä suivaantuu ja päättää Fenririn päivät paljain käsin. Vidar on jumalista toiseksi vahvin ja niitä harvoja, jotka ragnarökista selvisivät hengissä. Vidarin sali Asgårdissa on nimeltään Vidi.

 

Entinen P1, Varjelum Vidin Vidar, alias Hiisi. Hiisi muuttaa korkealle Lappiin.

Muinoin asusteli skandinaviassa vesireittejä pitkin kulkeva viikinkiheimo, jotka kantoivat nimeä Varjagit. Viikingeillä oli käytössään riimukompassi, Vegvisir, jonka käyttäjä löysi aina perille läpi myrskyn merellä ja läpi huonon sään maalla, vaikkei olisi alun alkaen edes tiennyt mihin on menossa. 

Entinen P2, Varjelum Varjagin Vegvisir, alias Elo. Elosta tulee oululainen.

Pennut jo kaksi viikkoa

Aika menee niin vauhdilla, myttiäiset ovat jo kaksi viikkoa vanhoja. Silmät on auki ja kävelykin sujuu jo mukavasti, kohta täytyy alkaa laajentaa tiluksia. Laatikon reunalla onkin vietetty melkoisen monet tunnit tässä alkumatkan varrella. Kaikilla on edelleenkin kaikki hyvin, Vinja-mamma alkaa pikkuhiljaa malttaa lähteä pihan nurkalta pitemmällekin ulkoilemaan, Veela on saanut jo muksuja vähän pestä ja hoitaa. Tässä kohden pennut kehittyvät niin nopeasti että tuntuu kuin jokainen kerta kun niitä katsoo, ne osaa jotain uutta. 

Tyttö 1, 2 vk, 1296g

Tyttö 2, 2vk, 1345g

Poika 1, 2vk, 1404g

Poika 2, 2vk, 1402g